Joulu 2015

Vuosi alkaa olla lopuillaan. Välipäivät olivat niin toiminnan täyteisiä, etten päässyt koneelle kuin vasta iltamyöhään ja sittenkin päädyin katsomaan Areenasta sarjoja ja nuokkumaan, "nauttimaan" omasta ajasta. Lisäksi puhelin hajosi, joten en päässyt edes puhelimella päivittämään. Tulipahan taattua joulurauha.

Joulu sujui leppoisasti ihan vain oleillen. Voisi melkein sanoa, että oli yksi parhaimmista jouluista ikinä. 

Lounaaksi söimme joulupuuron kanelilla ja sokerilla.
Mantelia ei meidän puurosta löytynyt.

Päiväkahvilla.

Jouluateria

Jouluateria.

Nyt meillä pauhaa bilemusa ja odotellaan ystäviä kylään. Bilettämään emme lähde, kunhan fiilistellään juniorin kanssa. Juniori tykkää niin tanssimisesta. Uusi vuosi vaihdetaan rauhallisissa, mutta varmasti mielekkäissä merkeissä.

24. luukku

Hyvää joulua!

23. luukku

Joulumieleni meni koetukselle, kun eilen kesken siivouksien aloin katsomaan puhelintani ja se lipesi otteesta. Totta kai olin kylpyhuoneessa ja puhelin osui näyttö eellä kaakeliin. Sen verran älysin, että otin saman tein kuvat turvaan. Tänä aamuna otin joulukalenteria varten kuvia koristeistamme ja liitin puhelimen koneeseen. Kone herjasi, ettei puhelimessa ole yhtään tiedostoa. 

Tänään ei siis tule kuvia. Huomisen luukun pääsen tekemään, kun mies tulee kotiin ja saan lainata hänen puhelintaan. Tabletilla en osaa ottaa fiksun näköisiä kuvia. 

Mutta laitetaan tähän muuten jouluisi asioita.

Kävimme eilen tekemässä jouluruokaostokset. Kinkkupussi unohtui, mutta muuten saadaan varmaan mainio joulu aikaiseksi. Jouluruoat olivat juuri niitä, mitä olin aikaisemminkin pohtinut niiden olevan. Lisäksi otimme vähän erikoisempia juustoja ja makkaroita, joista teemme herkkulautasen illaksi. Ajatuksena on, että kun juniori menee nukkumaan, otamme hetken kaksitaan ja napostelemme ja katsomme suomalaisen jouluisen kauhuelokuvan Rare Exportin. 

Tänään tehtävälistassa on saattaa joulusiivous loppuun, mikä jäi kesken, kun meni pasmat sekaisin sen puhelimen särkymisen myötä. Ajattelin myös leipoa pullaa, macaronsseja (jotta saadaan vielä pikkasen lisää jännitystä päivään) ja ehkä kookospalloja. Juniori touhuilee tässä omiaan, niin yritän ottaa siitä hyödyn irti.

Yritin muuten pistää joululauluja soimaan, kun kerran aatto on huomenna. Yksi laulu meni, toinen alkoi tökkiä ja kolmannen jälkeen pistin J.Karjalaisen soimaan. En vain kykene.  

22. luukku

Meidän sauna on viimesen puolen vuoden ajan toiminut varastona kaikille harrastusvälineille. Uusien harrastusten myötä tavara on vain mystisesti lisääntynyt.

Aloin olla jo huolissani, että näinköhän pääatään jouluna saunaan lainkaan. Eilen sitten otin itseäni niskasta kiinni ja aloitin tyhjentämisen. Kyllä siinä jokunen tovi meni ja muutamaan otteeseen raavin päätäni, että mihin mikäkin sijoitetaan.

Osa roinasta oli vain pakko lopulta sijoittaa sängyn alle ja makuuhuoneen perimmäiseen nurkkaan.

Nyt kuitenkin sauna on tyhjä ja imuroitu! Huomenna yritän keretä pestä sen ja sitten vain odottamaan joulusaunomista.

Tarkoituksena on, että kun toinen (minä tai mies) valmistautuu pojan kanssa saunomaan, niin toinen käy levittämässä joululahjat olohuoneeseen tonttujen valvovien silmien alle. Ja sitten saunaan mukaan. Saunan jälkeen ollaan ihan ihmeissään, että kuka täällä on käynyt sillä aikaa, kun oltiin saunassa.

21. luukku

Turinaa seuraa perässä. ;) Tiedossa siis kasvislasagnea!!

Tosiaan joo, olin siskoni luona kyläilemässä Turussa. Sisko väittää, ettei olisi mikään kovin kaksinen keittiöihminen. Minulle on kyllä maistunut kaikki ruoat, mitä sisko on tehnyt. Sisko kehui tehneensä aivan älyttömän hyvää kasvislasagnea ja teki sitä myös minun vierailuni aikana. Ja lasagne oli todella hyvää! Ja maku vain parani, kun se oli ollut yön yli jääkaapissa. 

Sisko bloggaa myös, joten tästä pääsee sitten ihastelemaan hänen blogiaan ja nappaamaan vinkit talteen täydellisen kasvislasagnen saavuttamiseksi.

20. luukku

Aikaisemmin tässä viikolla mietin, kuinka olisi ihanan tunnelmallista ja joulumielen kohottamista kuulla joulurauhan julistus paikan päällä Turussa. Jos minulta löytyy joku jouluperinne, niin se on joulurahuhan julistuksen katsominen televisiosta. Sen jälkeen tuntuu, että kaikilla on velvollisuus rauhoittua. Tuntuu, että jopa eläimet rauhoittuu. Luvan kanssa saa vain olla.

Nyt viikonloppuna olin siskoni luona kylässä. Sisko opiskelee Turussa. Teimme pientä turistikierrosta, koska en ole juuri Turussa käynyt. Kävimme kiertämässä Turun linnan ja kävelimme Aurajoen vartta. Ihastelimme myös Turun tuomiokirkkoa ja ohimennen sisko sanoi sitten, että tuossa kirkon lähellä olevassa rakennuksessa julistetaan joulurauha. 

Tuntui todella kivalta käydä fiilistelemässä parvekkeen lähistöllä, koska sitä joulurauhan julistusta oli niin miettinyt joku aika sitten.

19. luukku

Aikaisempina vuosina olen tehnyt jouluksi rommisuklaamuffinsseja. Nyt en kuitenkaan jaksanut lähteä Alkoon asti hakemaan vain pienen pullon rommia, joten tutkailin kaappeja. Dooleys-kermalikööriä oli hieman, joten laitoin sitä rommin tilalle. Alkoholihan haihtuu uunissa paiston aikana, joten ihan huoletta voi syödä näitä muffinsseja.

Dooleys suklaamuffinsit (17 kpl)

150 g margariinia

3 kananmunaa

3,75 dl sokeria

2,2,5 tl vanilijasokeria

ripaus suolaa

6 rkl kaakaojauhetta

3 dl vehnäjauhoja

0,75 tl leivinjauhetta

loraus Dooleys-kermalikööriä

Vatkaa kananmuna ja sokeri vaahdoksi. Sulata margariini ja lisää joukkoon. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vähitellen taikinaan. Lopuksi lorauta likööriä. Annostele taikina muffinssi vuokiin. Itse käytän apuna pursotinta. Paista 200 asteessa 12 minuuttia.

18. luukku

Tänä vuonna ei hirveesti ostettu joululahjoja. Kummilapset olivat tärkeimmässä asemassa, mutta muuten vain jos jotain osuvaa vain sattui tulemaan vastaan. Minä en muutenkaan hirveästi jaksa kaupoissa kierellä, Internetti ja nettikaupat on tehty juuri minua varten. Paketointikaan ei ole minun juttuni, jos satun kauppakeskuksessa olemaan niin vien paketit paketoitavaksi urheiluseuralle tai luokkaretkirahastoon rahaa kerääville nuorille. Siinä tulee samalla tuettua muita ja itse säästyy paperiviiltohaavoilta. Kotona pistän mieheni paketoimaan ja hän saakin aikaseksi todella nättejä paketteja. Jos muuta vaihtoehtoa ei ole, niin turvaudun lahjapussiin. Paperi on se viimeinen vaihtoehto.

Minusta saa varmaan hirveä jouluisen kuvan, mutta näpertelyt toimivat vain keittiössä. Ei niinkään askartelupuolella. Siskoni jaksaa aina muistuttaa, kuinka minä ja piippurassit emme vain sovi saman pöydän ääreen. Nauhoja emme juuri laita, tämä on vanhasta tottumuksesta. Entinen kissamme halusi syödä aina kaikki koristenauhat ja joka joulun pyhä olin aivan paineessa, että saako kissa niistä vielä suolitukoksen tai viiltääkö terävä lahjanaru haavoja suolistoon..

Tässä joitakin joululahjoja ja vanhemmilleni lähtee siskon mukana Ruoveden herkun pontikkasinappia. Sitä kun ei pohjoisesta saa. 

17. luukku

Minun jouluuni on aina kuulunut vahvasti jalkapallo. Ei kuulosta jouluiselta, mutta kun pari päivää on syönyt mahansa täyteen jouluruokia ja vieraillut sukulaisissa ja ollut ihan iisisti vain, alkaa jo kaivata elämäänsä dramatiikkaa ja äksöniä. Mieluiten niin, että ei tarvitsisi sohvalta nousta. 

Toiset täyttävät tämän kaipuun lukemalla kirjoja, toiset taas katsovat jouluelokuva. Minä katson Boxing dayn Valioliiga-kierroksen. Ihan joka vuosi en ole saanut katsoa otteluita, enkä varmaan tänäkään vuonna saa juurtua koko päiväksi television ääreen, mutta jospa pari peliä saisin katsoa.

Vielä en tiedä, mitä otteluita Suomessa näytetään, mutta minua kiinnostaisi ainakin Liverpool-Leicester. Southampton-Arsenal on kiinnostava jo ihan sillä, että Pedro pelaa Arsenalissa. Jotenkin se tuntuu niin hämmentävältä ajatukselta, että täytyy ihan silmiä hierasta. 

Niin kuin näkyy postauksissa, ovat vähän tynkiä. On oltu kipeänä, joten jouluvalmistelut ovat vähän olleet niin ja näin. Nyt on tropit taas saatu tulehduksiin, joten valmistelut jatkuvat.

EDIT: Ja siis Pedrohan pelaa Chelsesassa, se jotai olin ihmettelemässä niin Özil.

16. luukku

Päiväkodin joulujuhla. Lapset lauloivat syksyllä opittuja lauluja ja lopuksi söimme puuroa. Paikalla kävi myös lumiukko tuomassa joulutervehdyksen lapsille.

15. luukku

Meillä ei juuri joululaulut soi. Minä olen eräässä vanhassa työpaikassa saanut kuunnella joululauluja niin paljon, että totaalinen kyllästyminen on käynyt. Jos aivan pakko on joululauluja kuunnella, niin silloin kuuntelen Raskasta joulua-versioita.

Tänä jouluna on kuitenkin ilmestynyt aivan uusi joululaulu, joka on todella hauska ja ajankohtainen! Tekijöinä YleX:n poppoo. Pari vuotta sitten heiltä ilmestyi #joulusinkku ja tykkäsin siitä todella paljon myös. Tämä ei jää juuri lainkaan huonommaksi.

Tässäpä sitä sitten: Joulusoijaa!!! 

14. luukku

14. luukusta löytyy glögi-juustokakku. Olen halunnut tehdä tätä jo useampana vuonna, mutta jostain syystä on aina jäänyt tekemättä. Nyt viimein sain itseäni niskasta kiinni ja kakku tuli pyöräytettyä. Resepti on alunperin makuja.fi:stä, mutta muuttelin reseptiä aika paljon. Jätin esim. raa'an kananmuna pois. Jotenkin vain epäilytti laittaa kananmunaa kypsentämättömänä, siinä on pienoinen ruokamyrkytyksen riski... Enkä yleensä muutenkaan laita kananmunaa juustokakkuun.

Kakusta tuli vähän ruma, ilmeisesti laitoin kiilteen vähän liian kuumana kakun päälle. Onneksi piparkakuilla pystyi piilottamaan pahimmat jäljet ja kahvipöytää kattaessa sammutin valot ja sytytin kynttilöitä palamaan. Kukaan ei nähnyt juuri, miltä kakku todellisuudessa näytti. Hyvää se kuitenkin oli.

Glögi-juustokakku

Pohja:

200g pipareita

75g voita

Täyte:

1 dl sokeria

200g maustamatonta tuorejuustoa

200g vanilija tuorejuustoa

2 dl kuohukermaa

1 tl kanelia

2 tl vanilijasokeria

5 liivatelehteä

2 rkl kiehuvaa vettä

Kiille:

2dl glögiä

3 liivatelehteä

Murskaa piparkakut. Sulata voi ja sekoita piparkakkujen sekaan. Taputtele Keksipohja irtopohjavuoan pohjalle. Pohjan päälle kannattaa laittaa leivinpaperi, se helpottaa kakun pois ottoa vuoasta. 

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Sekoita tuorejuustot keskenään sekaisin. Kannattaa käyttää haarukkaa. Lisää joukkoon sokeri ja sekoita tasaiseksi. Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää kaneli ja vaniljasokeri. Lisää seos tuorejuuston sekaan ja sekoita tasaiseksi varovasti. Kiehauta vesi. Purista liivatteista ylimääräinen vesi ja liuota veteen. Kaada ohuena nauhana muuhun täytteeseen ja sekoita huolellisesti ja varovasti. Lisää täyte keksipohjan päälle ja laita jääkaappiin hyytymään vähintään neljäksi tunniksi. (Itse annoin hyytyä yön yli.)

Kun kakku on hyytynyt, laita kiilteen liivatteet likoamaan 10 minuutiksi. Kuumenna glögi ja liuota liivatteet siihen. Anna jäähtyä, ennen kuin kun kaadat kiilteen kakun päälle. Itse käytän lusikkaa apuna kiilteen lisäämisessä. Anna hyytyä vähintään kolme tuntian, ennen irtopohjanvuoan reunojen irrottamista.

13. luukku

Välimeren makuja. Resepti tulee perässä.

Edit: Meillä oli viikonloppuna appivanhemmat kylässä ja tein iltapalaksi meille fetapiirakkaa. Nimesin tämän yleisesti Välimeren piirakaksi. Halutessaan tähän voi laittaa vaikka oliiveja mukaan, mutta itse en niistä välitä. 

Idea piirakkaan tuli viime viikolla, kun olin eräässä työnhaku-tapaamisessa ja kävin ennen sitä jouluostoksilla ja kahvilla. Kahvilassa otin fetapiirakkaa ja se oli niin hyvää, että halusin valmistaa sitä viikonlopuksikin.

Resepti on alunperin toisesta blogista, tässä linkki.

Fetapiirakka (tai Välimeren piirakka)

Pohja:

200g voita

4 dl vehnäjauhoja

2 rkl vettä

Täyte:

200g fetajuustoa

250g kirsikkatomaatteja

tuoretta basilikaa

1,5 dl juustoraastetta

2 dl ruokakermaa (käytin kolmen sipulin ruokakermaa)

1 dl maitoa

2 kananmunaa

mustapippuria

suolaa

Ota voi pehmeämään huoneen lämpöön. Lisää vehnäjauho ja nypi sekaisin. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. Painele taikina voideltuun piirakkavuokaan. Puolita kirsikkatomaatit ja levitä pohjan päälle. Jos feta ei ole valmiiksi kuutioituna, kuutio ja levitä kirsikkatomaattien seuraksi. Ripottele päälle juustoraaste ja silputtu basilika. Sekoita ruokakerma, maito ja kannamunat sekä mausteet keskenään ja kaada täytteiden päälle. Paista 180 asteessa 45-50 minuuttia.

12. luukku

Kihlautumisen vuosipäivä. Seitsemän vuotta sitten menimme mieheni kanssa kihloihin. Alun perin meidän oli tarkoitus lähteä tänään Tallinnaan, mutta reissu peruuntui autoremontin takia. Siispä kotoilemme. 

11. luukku

Pikku hiljaa pitäisi varmaan ruveta miettimään, mitä jouluruokia me halutaan syödä tänä vuonna. Aikaahan toki on ja teen varmaan postauksen joulun jälkeen, mitä kaikkea pöytään lopulta päätyi. Pahoittelen, jos teksti on raskasta luettavaa, kuvia aiheesta ei oikein vielä ole.

Joulupuuro, eli riisipuuro kanelilla ja sokerilla on aivan ehdoton. Rusinasoppaa ei syö kukaan muu kuin minä, joten se jää listalta pois.

Karjalanpaisti on myös ehdottomasti syödään-listalla. Sen kanssa syömme keitetettyjä perunoita. Lisäksi haluaisin joulupöytään sienisalaattia ja graavilohta. Mies ei raa'asta kalasta välitä, mutta yritän löytää savulohta jostain. 

Kinkun kanssa olimme vähän kahden vaiheilla, mutta lopulta ajatus siitä, että heräämme jouluaamuna kinkuntuoksuun oli niin vastustamaton, että ostimme jo pakastimeen yhden 2,5 kg:n kinkun. Se oli pienin, mikä marketista löytyi. Pitää tehdä välipäivinä sitten vaikka kinkkukiusausta tai hernaria. Kinkku kuorotetaan jollain ranskalaisella sinapilla. Ja kinkun kanssa nautitaan Ruoveden herkun pontikkasinappia. 

Laatikoita emme varmaan tee mitään, koska kukaan ei niitä syö. Tilalle valmistetaan melko varmasti jokin salaatti. 

Ruokajuomatkin on vielä auki. Ehkä käymme Alkosta hakemassa jotain pienillä prosenteilla varustettua tai täysin alkoholitonta seurustelutarkoitukseen tarkoitettua viiniä. Tai jos laiskuus iskee, niin haemme marketista pepsiä tai jotain vähän parempaa mehua. Alkoholi ei ole koskaan kuulunut ruokapöytään jouluna, paitsi pienesti viinin muodossa ruoan kanssa. 

Jälkiruokaa emme varmaan erikseen tee, sillä kaapista löytyy varmasti leivottuja jouluherkkuja runsaasti. Ja suklaakonvehtit kuuluvat myös jouluun. 

Muutoin Joulupäivälle tai Tapaninpäivälle emme ole ruokalistaa miettineet. Jotain ihan tavallista ruokaa kai, ehkä tortilloja. Ja yhdessä leipominen on niin kivaa, että ehkä lopusta kinkusta teemme pizzaa tai kinkkupiirakkaa. En oikein jaksa samoja ruokia syödä montaa päivää. Let's see. Jossain tv-ohjelmassa joku kertoi, että hakevat jouluaterialle jotain twistiä muun maan ruokakulttuurista. Suomalainen jouluateria keretään syödä kyllästymiseen asti työpaikan ruokaloissa ja pikkujouluissa. Jouluksi voisi kehittää aina jotain uutta. Minun mielestä tuo ei ole yhtään pöljempi idea. Tosin uudeksi vuodeksi olemme kehitelleet ruokalistaa teemalla, josta tulee juttua myöhemmin.

10. luukku

Jos haluaa lähettää joulukortit halvemmalla merkillä, niin vielä on neljä päivää aikaa. Minä aloitan joulukorttien kirjoittamiset aina hyvissä ajoin. Tykkään lähettää paljon kortteja, mutta kirjoittaminen on tuskaisen hidasta puuhaa. Ja tänä vuonna osan korteista lähetän kuorissa. Koskaan en muista ostaa sellaisia kuoria, joita ei tarvitsisi nuolla. 

Postitontun konttori on käytävän lattia

Ne, jotka saavat perinteisen postikortin, löytävät postilaatikostaan ihanat Mauri Kunnaksen piirtämät joulukortit. Pyrin aina valitsemaan sellaisen kuvan, jonka uskon ilahduttavan vastaanottajaa. Kortteja valittaessa otan niitä kortteja, jotka miellyttävät minua. Sitten kun vastaanottaja on selvä, valitsen korteista juuri sen kortin, joka mielestäni sopii vastaanottajan jääkaapinoveen. Tai missä nyt säilyttääkään korttejaan. Tänä vuonna meiltä lähti maailmalle 26 joulukorttia.

9. luukku

Valoa. Omituinen on joulukuu, toissa päivänä näin kastematoja sateen jäljiltä. Muutenkin tuntuu, kuin olisi villasukka koko ajan päässä, niin on harmaata. Onneksi löytyy kynttilöitä ja tunnelmavaloja.

Äiti osti tämän tuparilahjaks, kun muutimme tähän asuntoon.

Muistaakseni olen saanut tämän mummilta.

Tästä minä tykkään, ostin Halpahallista,
kun siellä oli kaksi vuotta sitten loppuunmyynti.

Ikean tuoksukynttilä. Valkosuklaan tuoksuinen.
Pitkään en kyllä kärsi polttaa tuoksukynttilöitä.
Alkaa särkee päätä.

8. luukku

Itsenäisyyspäivää edeltävänä lauantaina kävimme Tampereen Joulutorilla. Osasimme taas ajoittaa reissumme hyvin, sillä aamupäivästä paistoi jopa aurinko. Illalla alkoi myrskyämään. Kiersimme alueen totutulla kaavallamme. Nyt oli vain jännempää kierrellä kuin aikaisempina vuosina. Juniori havannoi niin terävästi näkemäänsä. Yksikään tonttu, jouluvalo, linja-auto tai eläin ei jäänyt kommentoimatta. 

Joulupöytää varten kävimme ostamassa Ruoveden herkun pontikkasinappia ja nyt pitäisi malttaa olla avaamatta purkkia ennen jouluateriaa. Aivan lopuksi kävimme ostamassa saksalaisia suklaavohveleita. Myymässä niitä oli sama saksalaisherra, kuin viime joulunakin. Juniori sai rahkamunkin. Herkutellessamme juniori bongasi taas karusellin ja kävi ajelemassa sillä kierroksen. Iloisesti hän vilkutteli aina kohdallamme meille ja hymyili niin leveästi, että tuumin miehelle, että aikamoinen hurjapää on meille tullut. Odotan jo kauhulla tulevia Särkänniemi- ja Linnanmäkiretkiä. 

Joulutori on siitä mukava tapahtuma, että se kestää 22.12 asti. Suunnitelinkin, että voisin käydä hakemassa jotain salamia vielä lisäksi. Kunhan vähän lähemmäksi aattoa tulemme.

7. luukku

Piparkakkuja! Tänä vuonna tuli juniorillekin uusi aluevaltaus, kun pääsi painelemaan muoteilla kuvioita kaulittuun taikinaan. Reippaasti hän myös auttoi pipareiden pellille settaamisessa, tosin pellille päätyivät reuna riekaleet. Taikinakin hävisi alta aikayksikön, kun juniori maisteli taikinaa niin touhukkaasti. Valmiit piparitkin maistuivat! Piparkakkujen ohjeeseen pääset tästä

Tänä jouluna kokeilin valmistaa myös piparin päällyslevitettä. Aiemmin luulin, että pipareiden kanssa syödään vain homejuustoa. Homejuustosta en juuri välitä, mutta tämä makea versio vei kyllä kielen mennessään. Nimittäin Pätkislevite. Levitettä voisi hyvin laittaa myös kääretortun sisään tai täytteeksi johonkin kakkuun. Ohje kuvan alla.

Minun joulun suosikit, lepakkopiparit. Sanon niitä yönritaripipareiksi. 

Pätkislevite

2-3 pätkispatukkaa

150g Creme fraichea (Valion on parasta)

Murskaa pätkikset. (Itse käytin Tupperin SmoothChopperia). Lisää pätkikset creme fraichen sekaan ja sekoita tasaiseksi.

6. luukku

Tänään vietetään Suomen itsenäisyyspäivää. Meidän perheessä ei ole oikein vakiintunut mitään itsenäisyyspäivään liittyvää perinnettä. Jos itsenäisyyspäivä on osunut viikolle, olemme pitäneet sen ylimääräisenä vapaapäivänä. Eli olemme herkutelleet ja katselleet televisiosta elokuvia. Olleet vain.

Pirkanmaalle muutettuamme olemme itsenäisyyspäivän tienoilla käyneet Tampereen joulutorilla ja siellä vierailimmekin eilen. Muutoin tämä päivä menee varmaankin hyvin tavalliseen tahtiin, osuihan päivä muutenkin sunnuntaille. Vähäinen juhliminen tai muistaminen ei suinkaan tarkoita sitä, ettemmekö arvostaisi itsenäistä Suomea. Se on todella hieno asia, että Suomi on oma itsenäinen valtio. Ehkä se on vain niin, että Suomessa ei muutoin ole mitään vakiintunutta perinnettä.

Lapsena teimme aina itsenäisyyspäivänä mummolassa piparkakkuja ja sitten katsottiin Tuntematon. Elokuvan jälkeen menimme kotiin saunomaan ja katsomaan Linnanjuhlia. Linnanjuhlia en ole katsonut kohta 15 vuoteen, en kapinoi Linnanjuhlia. En vain jaksa katsoa. Tuntematon on kyllä katsottu useana vuotena, mutta ajattelimme jättää sen tänä vuonna väliin. Ehkä katsomme jonkun muun suomalaisen klassikon.

Hyvää ja rauhallista itsenäisyysjuhlaa kaikille blogin lukijoille jamyös random surffareille!

P.s Nyt viimeistään pitää ruveta olemaan kiltti. Tontut kurkkii jo kovaa vauhtia!

5. luukku

Tänä vuonna on joulutorttujen osalta joulutorttukansa heittäytynyt villiksi. Sosiaaliseen mediaan postaillaan eri paikoissa toinen toistaan hienompia joulutorttuja. Perinteisiä tähtiä ei juuri ole näkynyt. Itse viime vuonna joulutorttu-luukussa kävin läpi joitain erilaisia malleja, joista itse pidän. Hetken aikaa mietin, että alkaisinko kokeilmaan näitä vielä uudempia. Ainakaan vielä ei ole inspiraatio iskenyt ja olen tehnyt "vain" näitä, jotka ovat minun lemppareita. 

Eli kukkasia. Lemppareita ne on siksi, että niihin mahtuu runsaasti täytettä ja kun ovat tuollaisia neliönmallisia, ne saa helposti pakattua ja aseteltua tarjolle. Eikä ne hajoa, jos ottaa yhden käteen. 

Täytteenä omenamarmelaadia, koska luumu ei ole ollut koskaan kovin menestys meidän perheessä. Taikinaa en alkanut tänäkään vuonna tekemään itse, koska en ole vieläkään saanut lahjaksi kaulauskonetta. Ensin tietysti pitäisi saada isompi koti, jotta sellainen nurkkiini mahtuisi. 

4. luukku

Perjantaina 27.11 vietettiin monessa paikassa pikkujouluja ja joulukauden avajaisia. Minä suuntasin poikani kanssa pitäjämme joulukauden avajaisiin. Arvelin, että poikaa kiinnostaisi tapahtuma, olihan siellä esiintymässä joitain Pikku kakkosen hahmoja ja tietenkin Joulupukki.

Nakkirakki

Vähän aikaa poika jaksoikin seisoskella torilla, olimme siis ensimmäistä kertaa ilman rattaita liikenteessä. Sitten alkoi kyllästyttää. Nakkirakki ei ollut niin kauhean vetovoimainen kuitenkaan. Joulupukkia emme kerenneet edes nähdä.

Kävelimme toria ympäriinsä ja katselimme, mitä kojuista löytyy. Sitten pojan silmät alkoivat kiilua innosta ja kasvoille ilmestyi leveääkin leveämpi hymy. Paikalla oli nimittäin karuselli. Eikä se ollut mikä tahansa karuselli, vaan Angry birds ralli-karuselli!!! Poika kävi siinä sitten kierroksen ajamassa ja vielä ihan yksin!! Tallipihan karusellissä äiti oli vielä turvana mukana, mutta tässä oltiin jo isoja poikia ja hurruuteltiin ihan itse. 

Joulukauden avajaiset päätti hieno ilotulitus. Isi-mies oli liittynyt siinä vaiheessa seuraamme ja yhdessä katselimme ilotulitusta oikein hyvästä paikasta.  

3. luukku

Joulufiilistä käytiin perheen kanssa hakemassa eräänä marraskuun lauantaina Tampereella Tallipihan joulu-tapahtumasta. Tapahtuma kestää 23.12 asti, joten hyvin kerkeää vierailla siellä vaikka usemmankin kerran. 

Vierailimme Tallipihalla ensimmäisen kerran viime keväänä, kun oli kevään ensimmäisiä lämpimiä päiviä ja tarkeni juoda päiväkahvit ulkona. Paikka oli tosi tunnelmallinen, vaikka sinä päivänä ei alueella ollut mitään tapahtumaa. Silloin vain Tallipiha cafe oli auki. 

Tapahtumasta löysin tietoa Tallipihan nettisivuilta. Ja ajattelin, että tuolla voisi perheen miesväki viihtyä. Jos ei muuten, niin kahvilan tuotteet ainakin maistuvat koko porukalle. Tuurissaan samaisena päivänä, kun olimme menossa Tallipihalle, satoi maahan ensilumi. Jouluista tunnelmaa tuli sitäkin myötä. Ja kuten arvelinkin, juniori oli aivan innoissaan eläimistä, joita Tallipihalla näkyi. Erityisesti hevonen, aasi ja lammas olivat mieleen. Ja etenkin tallissa hengaileva lammas oli ihana, koska se tuli aivan yhtä uteliaasti ihmettelmään junioria, kuin juniori ihmetteli sitä. 

Alueella toimi myös vanhan ajan karuselli, josta juniori tykkäsi todella paljon ja äitilläkin meni hieman pää sekaisin siellä. :) Vinkkinä vain kaikille, että kannattaa varata käteistä mukaan. Alueella toimiviin kojuihin ja karuselliin ei tainut käydä mihinkään pankkikortti. Onneksi muutama euro löytyi kukkarosta, niin saatiin ostettua käsitöitä joululahjaksi ja poika pääsi karuselliin. Itse asiassa, karuselliä varten olin säästänyt kaikki "hilut", koska arvelin sen olevan hitti. 

Alueella seikkailun jälkeen, kävimme kahvilassa (minne muuten käy kortti maksutapana) kahvilla ja glögillä sekä mehulla. Omasta ja miehen leivoksista kerkesin napata kuvat. Juniori kävi niin nopeasti oman pullansa kimppuun, että siitä en kerennyt kuvaa ottamaan. Mutta kysessä oli siis perinteinen voisilmäpulla. Voitte kuvitella sen mielessänne.

Suosittelen vierailua Tallipihalla. Me käytiin hyvään aikaan siellä, ihmisiä ei ollut kauhean paljon ja minnekään ei tarvinnut juuri jonottaa. Ja oli muuten ensimmäinen kaupunkireissu ilman rattaita, aika kokemus sekin.

2. luukku

Tämän pitäisi olla ehkä ensimmäinen luukku, mutta on kuitenkin kärki päässä. Nimittäin kunnon siivouspäivä! 

Me ollaan tähän astisen aikuiselämän aikana muutettu vähintään parin vuoden välein. Välillä jopa tiheämmin ja aina muuton yhteydessä on tullut pestyä kaikki hyllyt ja tarkastettua purnukoiden parasta ennen-päivämäärät (tain näin ainakin luulin). 

Varasin pari päivää keittiön kaappien läpi käyntiin. Ihan jo silläkin, että ei huvita koko päivää tuhlata siivoamiseen. Ei ole justiisa niin lemppari hommaa. Kuitenkin olen sen verran pöpö-kammoinen, että haluan keittiön olevan puhdas ja siisti. Ja mikään ei ole niin ärsyttävää, kuin se että herää aamulla ja keittiö on kuin hurrikaanin jäljiltä. Kahvinkeittimen edessä ja tiskialtaassa on niin paljon tavaraa, ettei aamukahvia pääse keittämään. Oikea kauhuskenaario. 

Tämän siivouskerran yhteydessä, tyhjensin kaapin kerrallaan. Välillä etenin vain hylly kerrallaan, koska tavaraa kaapeissa on paljon ja laskutilaa on vähän. Muutamia astioita lähti kiertoon ja kierrätykseen. Kuiva-ainekaapista lähti muovikassillinen vanhoja mausteita ja jauhopaketteja sekä kuivuneita marsipaaneja pois. Näköjään siis ei niitä päivämääriä ole niin kauhean tarkasti syynätty, jos vehnälese purkissa oli parasta ennen päivämäärä jotain 2011. Purkki on vain muuttanut paikasta toiseen. Ja nyt kun muistelen, niin keittiö on pakattu aina viimeiseksi. Ei silloin jaksa enää niin tarkkaa inventaariota pitää.

Joskus olen kuullut sellaisen koti-inventaariovinkin, että hommaa pari banaanilaatikkoa keittiöön. Muutkin pahvilaatikot kelpaa. Laatikoihin lastataan kuukaudeksi kaikki tavarat keittiön kaapeista ja kun jotain tavaraa tarvitsee, niin sen jälkeen sen tavaran voi laittaa paikalleen kaappiinsa. Kuukauden kuluttua katso pahvilaatikkoon ja mitä siellä on jäljellä, heitä menemään. Muuten hyvä neuvo, mutta ns. pyhäastiat ovat käytössä vain synttäreillä ja perhejuhlissa. Ja piparkakkumuotit jouluisin. Noudatin tätä neuvoa kyllä kylpyhuoneessa. Aika paljon vanhoja hiustenlaitto purnukoita ja meikkejä ja kaikkia mystisiä ihonhoitotuotteita lähti roskiin.  

Jatkossa pyrin pitämään vastaavanlaisen täydellisen siivouksen 1-2 kertaa vuodessa. 

1. luukku

Joulukalenteri 2015 ja ensimmäinen luukku. Aiemmin syksyllä päätimme, että vietämmä tänä vuonna ensimmäistä kertaa joulua omassa kodissa oman perheen kesken. Joulukalenterin luukku seuraa jouluvalmistelujamme. Oman pienen sävyn tuo se, että emme ole mitään kauhean jouluhulluja, mutta joitain juttuja vaalimme. En oikein tiedä itekään vielä, mitä luukkujen takaa tulee löytymään. :D

Nyt ensimmäisen luukusta löytyy uunituoreet sämpylät. Maha tyhjänä on turha suunnitella mitään.

Sämpylät

5 dl vettä

1 pss kuivahiivaa

1 rkl siirappia

0,5 rkl suolaa

5 dl sämpyläjauhoja

6 dl vehnäjauhoja

0,5 dl öljyä

Lämmitä vesi noin 40 asteiseiksi. Lisää siirappi ja suola. Sekoita kuiva hiiva sämpyläjauhoihin ja lisää joukkoon. Lisää vehnäjauhoja ja vaivaa samalla, älä kuitenkaan heitä kaikkia vehnäjauhoja kerralla. Lisää öljy, vaivaa ja lisää tarvittaessa lisää vehnäjauhoja. Mitä löysempi taikina, sen pehmeämpiä sämpylöitä. Kohota liinan alla noin 20 minuuttia. Leivo sämpylöitä ja kohota pellillä vielä muutaman minuutin. Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia.

Pizzalauantai

Kävimme Tampereella Tallipihan joulukauden 2015 avajaisissa. Tallipihasta juttua löytyy lisää myöhemmin joulukalenterissa. ;)

Tallipihalta ajelimme sitten kauppaan ja mietimme, mitäs sitä tänään syötäisiin. Mies ehdotti, että leivotaan pizzaa. Tuumasta toimeen ja pizzan tekoon. Resepti on vanha tuttu. Teimme kaksi peltiä, niin kumpikin sai täyttää pizzansa haluamillaan täytteillä. Ja pellillisen kun tekee, niin siitä riittää vielä seuraavaksi päiväksi lounasta. Juniorikin sai syödä osansa äitin pizzasta. Ananakset eivät oikein maistuneet pienelle miehelle.

Pizzapohja: (pellillinen)

3 dl vettä

0,5 pussia kuivahiivaa

1 tl suolaa

6-7 dl vehnäjauhoa

noin 3 rkl öljyä

Täytteenä käytin tomaattipyreetä,  tuoreita herkkusieniä, säilyke ananaspaloja, kinkkua ja juustoraastetta.

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi. Lisää suola ja vehnäjauhot, joihin sekoitettu kuivahiiva. Lisää lopuksi öljyä. Anna kohota 15 minuuttia. Kaulitse tai painele käsin pellille tasaiseksi levyksi. Lisää haluamasi täytteet. Paisto 200 asteessa 15-20 minuuttia.

Isänpäivä 2015

Kolmatta isänpäivää juhlittiin tänään melko maltillisesti. Syötiin aamupala yhdessä koko perheen voimin, mikä on aika mukavaa. Meinasimme lähteä käymään makkararetkellä, mutta talvirenkaat oli pakko vaihtaa tänään. Kävimme kuitenkin kävelyllä.

Isänpäiväkakuksi valmistin geishajuustokakun. Alunperin meinasin, että olisin tehnyt jotain muuta kuin juustokakun, mutta niin vain kakkua valmistaessa huomasin väkertäväni kuitenkin juustokakkua. :D Karsastan suklaan käyttöä juustokakuissa, mutta tästä tuli hyvää, ehkä taika piili kahvissa. :)

Geishajuustokakku

2,5 dl vanilijakastiketta

100 g vanilijatuorejuustoa

250g maitorahkaa

2 rkl kaakaojauhetta

ripaus sokeria

200g geishasuklaata

0,5 dl kahvia

5 liivatelehteä

koristelussa käytetty daim-suklaata

Laita liivatteet likoamaan. Vaahdota vanilijakastike. Lisää vanilijatuorejuusto ja maitorahka. Lisää joukoon sokeri ja kaakaojauhe ja sekoita huolellisesti. Laita kahvi tippumaan. Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa, jos sulatat mikrossa, muista noudattaa varovaisuutta. Suklaa kärähtää todella helposti. Lisää sulanut suklaa  Liuota liivatteet kuumaan kahviin ja kaada seokseen ohuena nauhana. Kaada seos irtopohjavuokaan. Anna hyytyä vähintään kolme tuntia jääkapissa. Koristele ennen tarjoilua.

HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE ISI-MIEHILLE JA UKKI-MIEHILLE MYÖS! 

Omena-kaurapaistos ja vaniljakastike

Tuli ostettua omenoita valtava säkki ja mietin, mitä helppoa ja hyvää saisi tehtyä jälkiruoaksi iltaruoan yhteyteen. Päädyin tekemään omena-kaurapaistosta. Vanilijakastikkeen tein itse. Yleensä käyn heittää lenkkiä kaupassa sen verran, että pääsee vähän helpommalla. Tällä kertaa en jaksanut lähteä kaupoille. Ihmettelen vaan, miksi sitä vaniljakastiketta ei tuu tehtyä itse muulloinkin. Ei se niin vaikeaa ole ja onhan se itse tehty paremman makuista, kuin kaupan.

Omena-kaurapaistos

4-5 omenaa

kanelia

100g voita

0,5 dl sokeria

3 dl kaurahiutaleita

Kuori omena ja lohko ne. Asettele voideltuun vuokaan. Ripottele päälle kanelia. Sulata voi ja sekoita siihen sokeri ja kaurahiutaleet. Paista 200 asteessa 20 minuuttia.

Vanilijakastike

4 dl maitoa

1 kananmuna

1 rkl perunajauhoja

2 rkl sokeria

2 tl vanilijasokeria

Sekoita maitoon kananmuna ja perunajauhot. Kuumenna kiehuvaksi. Ota sivuun hellalta ja siirrä toiseen astiaan jäähtymään. Jäähtymisen jälkeen poista kuori ja lisää sokerit. Sekoita hyvin.

Pullaa arkeen

Keskiviikko-päivänä kävin pitkästä aikaa pitkällä lenkillä ja koin jonkilaista saamattomuutta päivän suhteen muutoin. Illalla sitten päätin leipoa pullaa ja nyt on sitten pakastimessa vehnäsiä hätä-apuna, jos tulee yllätysvieraita tai iskee hillitön makeanhimo. 

Tein ihan perus pikkupullia. Alunperin suunnittelin tekeväni voisilmäpullia, mutta sokeri loppui enkä jaksanut ruveta kikkailemaan. 

Pullataikinan ohje on pyörinyt täällä useasti, joten en kirjoita sitä tähän. Linkki ohjeeseen löytyy tästä.

Syksyn ensimmäinen omenapiirakka

Huomaa, että kun on lopettanut kaikkien ruokalehtien tilaamisen, inspiraatiot ovat vähänä. Huomasin myös, että tänä syksynä ei ole alkanut yhtään uutta leipomisohjelmaa. Korjatkoon joku, jos olen väärässä. Vähemmän on kuitenkin tullut sellaista sormia syyhyttävää tunnetta "pakko saada leipoo"!! 

Viikonloppuna kuitenkin rupesi tekemään mieli omenapiirakkaa. Kaupassa käydessä omenat näyttivät niin herkullisilta, että oli aivan pakko ostaa niitä. Pohja on murotaikinaa ja täytteeseen on heitetty yksi kermaviili. Alkuperäisestä ohjeesta uupui kaneli, mikä on minun mielestä aivan välttämätön ainesosa omenapiirakassa.

Omenapiirakka

Pohja:

100g margariinia tai voita

1 dl sokeria

2,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 kananmuna

Täyte:

3-4 omenaa

1 prk kermaviiliä

1 kananmuna

0,5 dl sokeria

1 tl vanilijasokeria

Pinta:

Kanelia

Paloittele voi. Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään ja nypi sekaan voi. Lisää kananmuna ja sekoita tasaiseksi. Painele taikina voideltuun piirakkavuokaan. Viipaloi omenat ja asettele pohjan päälle. Sekoita täytteen muut ainekset ja levitä omenoiden päälle. Ripottele päälle vielä kanelia (kanelin voi ripotella myös omenoiden päälle ennen kermaviilitäytteen lisäämistä. Paista 200 asteessa 25 minuuttia. 

Lomailua

Voi kun täällä on ollut kävijöitä, mutta postaukset ovat olleet vähissä. Olen viime aikoina hypännyt vähän siellä sun täällä ja leipomiset ovat vähän jääneet vähemmälle.

Ajattelin kuitenkin laatia joulukalenterin tälle vuodelle myös. 😊 Tämä joulu tulee olemaan erilainen, koska ajattelimme viettää sitä kotona ensimmäistä kertaa koskaan! Luukut tulevat käsittelemään ensimmäisen oman joulun odotusta ja siihen valmistautumista.

Miltä kuulostaa? 😊

Kaksi vuotiaan synttärikakku part III

Viime viikonloppuna vietettiin kolmatta kertaa juniorin kaksivuotissynttäreitä. Saiskohan nämä kemut rajoittumaan yhdelle viikonlopulle ensi vuonna, ettei elämä olisi vain yhtä juhlaa? :D No onpahan tullut siivottua joka viikko ja joka viikko on saanut leipoa jotain. Yhtenä syynä, että synttärit livahtivat kolmelle viikonlopulle, oli se että kävin äitini kanssa katsomassa Jarkko Aholan konserttia Tampere-talossa, pitkän vierailumatkan vuoksi, vanhempani tulivat vasta nyt juniorin synttäreille ja samalla juhlittiin minun synttäreitä Jarkko Aholan konsertin muodossa. Oli muuten loistava keikka! 

Mutta nyt juniorin kolmanteen synttärikakkuun. Hain inspiraatiota muutamilta leivontasivuilta, mutta en sitten kuitenkaan pystynyt ohittamaan Kinuskikissan raikasta viinimarjahyydykekakkua. Pakastimesta löytyi viinimarjoja 0,75 l, jotka oli muuten poimittu omasta marjapensaasta. Joten kakku oli nyt niin täynnä minä itse-puhtia ja rakkautta. Ilmankos oli hyvää.

Reseptiä muokkaisin vähän, ja tähän tulee muokattu resepti. 

Viinimarjahyydykekakku

Pohja;

260g dominokeksejä

50g voita

Täyte:

10 liivatelehteä

4 dl vaahtoutuvaa vanilijakastiketta

4 dl vanilijajogurttia

1,25 dl tomusokeria

0,75l punaherukoita

1dl punamustaherukkatuoremehua (Vital)

Peitä irtopohjavuoka (26cm) leivinpaperilla ja sipaise hieman reunoja voilla. Murskaa dominokeksit. Sulata voi ja sekoita keksimurskaan. Levitä pohjaan. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota vanilijakastike. Sekoita jogurtti ja tomusokeri. Murskaa punaherukat ja lisää jogurtin ja tomusokerin joukkoon. Lisää seos vaniljakastikkeen sekaan. Kuumenna mehu ja liuota liivatelehdet siihen. Kaada mehu ohuena nauhana täytteen sekaan ja sekoita huolellisesti. Anna hyytyä vähintään neljä tuntia. Koristele punaisilla ja mustilla herukoilla.

Tästä tuli niin hempeen värinen ja marjat näyttivät sellaisenaan niin kauniilta, että en alkanut tekemään erikseen kiillettä.

Vohvelit

Halusin viikonloppuna testailla uutta vohvelivuokaa, jonka hankin Tupperwarelta. Testiryhmääni kuuluivat (jälleen kerran) appivanhemmat ja mies. 

Vohvelit onnistuivat mainiosti. Ja ne siis valmistuivat uunissa. Tuli ihanan rapasakoita. Lisukkeesi laiton itse tehtyä mansikkaraparperihilloa ja vaniljajäätelöä. Kaiken kruunuksi valmistin vielä kinuskikastiketta. 

Miehen luomus

Juniorin 2v-synttäri part II. Pyysin miestäni tekemään kakun ja minä lupasin siivota kämpän lattiasta kattoon. Mies halusi kokeilla Kinuskissan kinuskimansikkaseeprakakkua. Omani yritykseni parin kuukuden takaa löytyy tästä linkin takaa. 

Mies suoriutui hienosti ensikertalaiseksi. Ja hän keitti kinuskiakin ensimmäistä kertaa elämässään. Kakku oli todella hyvää ja sai paljon kehuja. Moni epäili jo, että joku "oikea" ammattilainen oli kakun tehnyt. :) Ihanaa, että omaa miehen, joka osaa myös leipoa. Yhdessä ei osata leipoa, ollaan sen verran taiteellisia sieluja tässä kohtaa ettei näkemykset kohtaa.

Nuoren miehen 2v synttärit

Viime viikonloppuna juhlimme juniorin 2v-synttäreitä. Nopeasti päätellen, blogikin viettää kohta 2v-synttäreitä. :) Miten aika kulkeekin näin nopeasti? 

Synttäreitä vietetään tänäkin vuonna useammassa osassa, kun suku ja ystäväpiirit ovat isoja ja asunto on pieni. Viime viikonlopun synttäreille oli kutsuttu juniorin ystävät ja kummit (jotka siis ovat myös ystäviä). Vipinää riitti, kun olohuoneessa touhusi useampi pieni teputtelija. On ne vaan ihania!

Tarjoilupöydästä löytyi 

• patonkeja
• tuorejuustolevitteitä
• kaurakeksejä
• autokeksejä
• maissinaksuja
• viinirypäleitä
• texmex-piirakka
• muumipappatäytekakku

Texmex-piirakka on Kinuskikissan reseptiikkaa. Pienillä muutoksilla saatiin siitä meidän makuhermoja kutkuttava. Jatkossa tacomaustetta voisi laittaa enemmän, nyt oli aika mieto texmex. 

Texmex-piirakka

Pohja

3 dl vehnäjauhoja

1,5 dl ruisjauhoja

1 tl suolaa

150g voita

0,5 dl kylmää vettä

Täyte

n. 400g broilerinfileitä 

(pohdittiin kaverin kanssa, että tässä voisi käyttää kanan tilalla jauhelihaa)

1 paprika

1 sipuli

2 rkl tacojauhetta (ensi kerralla laitan ainakin 0,5 dl)

0,5 tl suolaa

200g valkosipulituorejuustoa

200g ranskankermaa

2 kananmunaa

2 dl juustoraastetta

Tacokastiketta

Maissilastuja

Sekoita jauhot ja nypi sekaan voi. Lisää lopuksi vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Painele taikina voideltuun halkaisijaltaan 26 cm vuokaan. Suikaloi broilerifileet ja kypsennä pannulla. Kuutioi paprika ja hienonna sipuli ja lisää ne broilerin kaveriksi pannulle. Lisää tacomauste ja suola. Nosta jäähtymään. Sekoita keskenään valkosipulituorejuusto, ranskankerma, kananmuna ja puolet juustoraasteesta. Lisää sekaan broilerit. Kumoa täyte pohjan päälle. Ripottele loput juustoraasteet päälle. Paista 200 asteessa 35 minuuttia. Anna jäähtyä. Koristele pikkuisen ennen tarjoilua maissilastuillla ja tacokastikkeella. 

Täytekakun tarina on se, että vielä alkuviikosta minulla ei ollut hajuakaan siitä, millaisen kakun juniorille valmistaisin. Siinä sitten maanantai-aamuna tehtiin juniorin kanssa palapeliä ja juniori otti erään muumihahmon käteensä ja sanoi selvästi "muumipappa". Muumipappahan se hahmo oli ja siitä syntyi ajatus tehdä muumipappakakku.

Kakun ohjetta en rupea tähän erikseen laittamaan. Pohja on kuuden munan kakku ja muumipappa kahden munan muumivuoalla valmistettu. Hattu muotoutui kick-toffeesta. Kakku on kostutettu Mountain dew:lla, välissä on kermaa ja metsämarja sosetta. Pohjakakun kermapäällys on värjätty elintarvikevärillä vihreäksi. Silmät ovat suklaarusinoita.

Sankari oli niin innoissaan kakusta, ettei malttaa odottaa kakkun leikkaamista tai kynttilöiden puhaltamista, vaan upotti lusikan suoraan muumipapan vatsaan ja alkoi syömään kakkua siitä suoraan vain. :D Onneksi oli isi vieressä vähän toppuuttelemassa.

Tulevana viikonloppuna isi on luvannut hoitaa kakun valmistuksen.

Satoa omasta pihasta

Mustat herukat eivät jostain syystä lähteneet kasvamaan. Eilen kävin katsomassa pensaita, niin oli vain kuivuneita pippurin kokoisia kikkareita. Mikä lien ollut? Liian kylmä? Monet muutkin ovat sanoneet, että mustia herukoita ei ole lähtenyt kasvamaan. Sen sijaan, punasia tuli paljon! No ei nyt sentään kuin yksi 0,75 litranen pakasterasiallinen, mutta kuitenkin. Kyllä siitä pari marjapiirakkaa saa aikaseksi. Viime vuonna tuli vain maistelumarjoja, mutta silloin pensaat olikin alle vuotisia. 

Yritelmiä ja kokeiluja

Olin parisen viikkoa vanhemmillani ja meidän perheessä on lähes kaikki juhlat aina samassa ryppäässä, niin äiti toivoi kakkua, mikä kattaa kaikki juhlat. Hyvä hetki taas tehdä kokeiluja. Halusin kokeilla Kinuskikissan mansikkakinuski-seeprakakkua. Noh, raitoija ei tullut kuin yksi, mutta tuli kuviosta silti aika hauska. :D 

Reseptiä en tähän laita, mutta kuvan lopputuloksesta. Kaatoon tarviin vähän treeniä. Maultaan kakku oli erinoimaisen hyvää ja olin tyytyväinen kinuskin rakenteeseen. 

Eräänä iltana iskä tutkaili jääkaappia ja ojensi sieltä minulle kirsikkahillopurkin, josta oli tulossa päiväys vastaan ja pyysi, että tekisin siitä jotain. Vähän aikaa tuumailin ja tutkailin sivustoja ja päädyin kirsikkakaurapaistokseen, inspis tuli täältä. Siitä tuli oikein mainiota, kylkeen sopii hyvin vanilijajäätelö tai vanilijakastike. 

Kirsikkakaurapaistos

Pohja:

2 dl kaurahiutaleita

1 dl vehnäjauhoja

3/4 dl sokeria

1 tl leivinjauhetta

1 tl vanilijasokeria

1 dl juoksevaa margariinia (vastaa 100g)

1 kananmuna

1 dl maitoa

Täyte:

2 dl kirsikkahilloa

1 rkl perunajauhoja

Päällys:

0,5 dl juoksevaa margariinia (eli noin 50g)

2 dl kaurahiutaleita

Aloita pohjasta. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää margariini, kananmuna ja maito. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan. (Taikina on löysää.) Sekoita kirsikkahillo ja perunajauho ja levitä pohjan päälle. Käytännössä meni niin, että puottelin teelusikalla hilloa sinne tänne, levittely ei oikein onnistu. Valmista päällys, eli muru sekoittamalla ainekset keskenään. Ripottele muruja sinne tänne hillon päälle. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.