Sitruunatartaletit ja monta ensi testiä

Ostin mielenkiinnosta silikoonisia tartalet-vuokia. Silikoonisia vuokia minulla on ennestään yksi, mutta aika vähän olen niiden avulla leiponut. Tartaletit ja bebet on leivottu aikasemmin aina metallisilla vuuilla. 

Kokemus osoittautui todella positiiviseksi. Silikooniset vuoat jäähtyivät nopeasti, kun eivät varaa metallin lailla lämpöä. Pääsin keksipohjiakin jatkokäsittelemään nopeammin, kun sain ne pian vuuasta irti jäähtymään. Taikinaa tein liikaa, ensi kerralla pienennän ohjetta 25%, ellen ole sitten hankkinut lisää tartaletvuokia. 8)

Aikaisemmin talvella ostimme kaasutöhöttimen, eli kaasupolttimen. Halusin käyttää sitä ja päätin tehdä marenkileivoksen. Täytettä mietin pitkään: herukkaa, puolukka, karpalo... Mikään ei oikein napannut, mutta sitten tuli jokin ruokalehti ja siinä hehkutettiin sitruunan nimeen. Siispä sitä. Kaapissa oli purkki lemon curdia, joten sekin pääsi ensi kertaa testiin.

Polttimesta loppui todella nopeasti kaasu, joten kannattaa varata varakaasupullo. Tartalettien keksipohja ohjeen nappasin Sitruperhosen-blogista. Italialainen marenki (jota kokeilin myöskin ensi kertaa) on jostain muulta ruokasivulta. Harmikseni olen kadottanut sen.

Sitruunatartaletit

Pohja

200 g voita

2 dl sokeria

6 dl vehnäjauhoja

2 tl vanilijasokeria

2 munaa

Yhdistä kuivat aineet ja nypi huoneen lämpöisen voin sekaan. Lisää kananmuna ja vaivaa tasaiseksi. Kääri kelmuun ja laita jääkaappiin tunniksi. Painele voideltuihin vuokiin (silikoonisia vuokia ei ole pakko voidella, mutta minä sipaisin hieman rasvaa pintaan) taikina. Tee niin ohuita pohjia kuin mahdollista. Leikkaa leivinpaperista levyjä ja asettele vuokien päälle. Laita painoksi esim. herneitä tai riisiä. Paista uunissa 180 asteessa 10 minuuttia. Sen jälkeen ota herneet pois, laske lämpötila 120 asteeseen ja jatka paistamista vielä 15-20 minuuttia. Anna jäähtyä ennen täyttöä.

Täytteenä käytin siis lemon curdia. Sitä saa valmiina kaupasta, jossain vaiheessa aion opetella tekemään sitä myös itse. 

Lisää täyte. Jos mahdollista, niin käytä pursotinpussia. Lusikalla ei saa kovin tasaista jälkeä.

Kuorrote:

Italialainen marenki

3 kananmunan valkuaista

2,5 dl sokeria

1 dl vettä

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Mittaa vesi ja sokeri kattilaan ja kuumenna seos 120 asteiseksi. Seos kuumentuu todella nopeasti. Kaada seon ohuena nauhana valkuaisvaahdon sekaan koko ajan vatkaten. Jatka vatkaamista kunnes marenki on huoneenlämpöistä. Itse totesin, että huonelämpö olkoon 37 asteista. Silmämääräisestikin toki arvioin, onko marenkin pursotettavaa. Kaada marenki purostinpussiin, jossa tylla, ja pursota haluamasi kuvio leivoksen kuorrotteeksi. Kypsennä marenki polttimella. 

Mielestäni leivokset olivat parhaimmillaan, kun olivat olleet jääkaapissa yön yli. Lemon curd hieman imeytyi keksipohjaan ja marenkikin tekeytyi. 

Muista kaasupoltinta käytettäessä noudattaa varovaisuutta ! ! !

Itse suoritin "poltot" liesituulettimen alla. Varmistin myös, että sammustuspeite on lähettyvillä ja leivokset olivat lasi- tai keraamisissa-astioissa, jotta vahingossakaan en kärventäisi jotain muovitarjotinta. 

Ässäkeksit

Keksipohjaa leivoin toiseen leivonnaiseen ja tuli ylimitoitettua taikinaa, joten lopusta murotaikinasta leivoin sitten ässäkeksejä tai z-keksejä. Miten päin sitten haluaakaan tulkita keksinsä. Tykkään tehdä ässät yleensä pursottaen, mutta nyt oli niin vahvaa takinaa, että ei olisi pursotuspussista mennyt läpi.

Ässäkeksit

100g voita

1 dl sokeria

3 dl vehnäjauhoja

1 tl vanilijasokeria

1 kananmuna

Pintaan:

kanelia

sokeria

Yhdistä kuivat aineet ja nypi huoneen lämpöisen voin sekaan. Lisää kananmuna ja vaivaa tasaiseksi. Kääri kelmuun ja laita jääkaappiin tunniksi. Muotoile taikinasta pötköjä ja pyörittele pötköt kanelisokeri-seoksessa. Muotoile ässä. Paista 200 asteessa 7-8 minuuttia.

Perunarieskaset

Minua inhottaa heittää ruokaa roskiin, joten yritän hyötykäyttää tähteeksi jääneet jotenkin. Perunamuussi on helppoa jatkokäytettävää. Sitä voi käyttää esimerkiksi pannukakkuun. Itse käytin tällä kertaa muussin lopun rieskoihin. Ite itä-suomalaisena en hirveästi rieskoista välitä, mutta mies länsi-suomalaisena niistä tykkää.

Perunarieskat

3 dl perunamuusia

1 tl suolaa

1 kananmuna

2 dl vehnäjauhoja

Vaivaa ainekset sekaisin, älä kuitenkaan vaivaa sitkoksi asti. Painele rieskat jauhotetuilla sormilla leivinpaperille ja pistele niitä haarukalla. Paista 275 asteessa noin 10 minuuttia. 

Pekaanipähkinäsuklaajuustokakku

Viime sunnuntaina halusin kokeila jotain pähkinäistä kakkua. Ihan koeleivonta-mielessä ensi vuona pidettäviä miehen pyöreitä synttäreitä ajatellen. Ainakin yksi ajatus vahvistui: Ei suklaata ja tuorejuustoa. Tulee liian raskas. Aivan liian raskas. Valkosuklaa on asia erikseen. Se toimii esim limekakussa loistavasti. Kirjataan kuitenkin tämä kokeilu tänne muistiin, sillä kokeilin ensi kertaa pähkinöiden paahtamista ja se oli onnistunut kokemus. Ja voihan olla, että jonkun makuhermoja kutkuttaa yhdistelmä tumma suklaa ja tuorejuusto. Niin ja ne pekaanipähkinät. Ne olivat paahtamisen jälkeen parempia sellaisenaankin kuin ennen paahtamista.

Pekaanipähkinäsuklaajuustokakku

Pohja:

200g kaurakeksejä

pekaanipähkinöitä

75g sulatettua margariinia tai voita

Täyte:

400g maustamatonta tuorejuustoa

5 dl vispikermaa

1 tl vanilijasokeria

5 liivatelehteä

0,75 dl vettä

3 rkl sokeria

200 g taloussuklaata

Pinta:

Paahdettuja pekaanipähkinöitä

Kakun sisällä oli myös yllärinä suklaatoffeekonvehteja.

Vuoraa 26 cm halkaisijaltaan oleva irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja sipaise kevyesti vuoan reunat. Murskaa keksit ja osa pähkinöistä. Sulata voi ja sekoita keksimurskaan. Painele vuoan pohjalle. Laita liivaatteet likoamaan kylmään veteen. Notkista tuorejuusto sekoittamalla lusikalla sitä. Sekoita sokerit vispikermaan ja vatkaa kerma vaahdoksi. Sulata taloussuklaa ja sekoita se tuorejuuston sekaan. Kuumenna 0,75 dl vettä ja liuota liivatteet veteen. Kaada liivatevesi tuorejuuston sekaan, kun se on hieman jäähtynyttä. Lisää lopuksi kermavaahto ja sekoita varovasti tasaiseksi. Kaada keksipohjan päälle. Anna hyytyä 3-4 tuntia. 

Levittele pekaanipähkinät uunin pellille. Lämmitä uuni 170 asteeseen ja laita pähkinät uuniin 8 minuutiksi. Kääntele pähkinöitä 2-3 kertaa, etteivät ne palaisi.

Bataattileipä

Teimme uuniperunoiden sijaan uunibataattia ja bataattia jäi jonkun verran tähteeksi. Tästä inspiroituneena ja pojan 1,5 vuotispäivän kunniaksi päätin tehdä bataattisämpylöitä. Taikina olikin niin hankalasti käsiteltävää, että sämpylät muuttuivat leiväksi. En tehnyt taikinaa minkään ohjeen mukaan, vaan heitin astiaan omasta päästä ihan kaikkea. Leipä oli ihan hyvää, mutta ihan pikkasen pitempään olisi saanut olla uunissa. Ohjeen raaka-aine määrät ovat siis hyvin suuntaa-antavia:

Bataattileipä

3dl turkkilaista jogurttia

1 dl maitoa

1 rkl hunajaa

1 rkl sokeria

1 tl suolaa

1,5 dl kaurahiutaleita

2,5 dl soseutettua bataattia

2 pss kuivahiivaa

2-3 rkl oliiviöljyä

n, 12 dl vehnäjauhoja (saattoi olla vähemmänkin)

Sekoita maito ja jogurtti keskenään. Lisää hunaja, sokeri ja suola. Sekoita puuhaarukalla. Lisää kaurahitaleet ja bataatti. Sekoita osaan vehnäjauhoista kuivahiiva ja lisää taikinaan. Lisää vehnjauhoja vähitellen ja vaivaa samalla. Noin 8 dl:n jälkeen lisää öljy ja lisää sen jälkeen tarpeen mukaan lisää vehnäjauhoja. Taikina on hyvin löysää jogurtin takia. Varo lisäämästä liikaa vehnäjauhoja, koska leivästä tulee helposti siten kivikova. Vaivauksen jälkeen laita taikina kohoamaan noin puoleksi tunniksi. Kohotuksen jälkeen poista ilmakuplat vaivaamalla leipää pöytää vasten. Muotoile leipä ja laita leivinpaperille liinan alle vielä kohoamaan noin 10 minuutiksi. Tee leivän pintaan viillot ja paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. (Ei riittänyt, olisi varmaan pitänyt olla vielä 10 minuuttia lisää, mutta tämä riippuu niin uunin tehosta). 

Kolmas kerta toden sanoo! Macarons-kokeilu part 3

Viimeinkin! Viimeinkin minä onnistuin tekemään macaronseja, jotka maistuivat macaronseilta ja jotka näyttivät macaronseilta!! Voi sitä onnistumisen riemun tunnetta kun vilkaisin uuniin ensimmäisen kerran uunikellon soidessa ja kuorien reunaan oli kuin olikin ilmestynyt kaunis pitsireunus! Todellakin kolmas kerta toden sanoo.

Resepti löytyi K-ruoka-sivuilta. Taaskaan en kuitenkaan noudattanut ohjetta aivan orjallisesti, sillä aikaisempien kokemusten perusteella ei käytäntö vastannut teoriaa. Eli nyt ohje todellakin oli viitteellinen ja muutoin toimin vaiston varassa. K-ruoka sivuilla hyvää oli se, että siellä oli konkreettinen neuvo, mistä tietää milloin seos tarpeeksi hyvin sekoitettua. Aikaisemmin tämä on tuottanut minulle päänvaivaa ja massa on jäänyt liian kovaksi liiallisen varovaisuuden takia. 

Tässä vielä kehityskaarta ja sitten reseptin kimppuun:

Vadelmamacaronsit

100g mantelijauhetta

2 kananmunan valkuaista

3 dl tomusokeria

1 rkl hienoasokeria

Punaista elintarvikeväriä

Nosta hyvissä ajoin ennen leipomista keltuaisesta erotellut kananmunanvalkuaiset huoneenlämpöön. Siivilöi mantelijauhe omaan astiaan ja sekoita siihen 1,5 dl tomusokerista. Lisää hienosokeri valkuaisten sekaan ja vatkaa kovaksi vaahdoksi. Vaahto on tarpeeksi kovaa, kun voit kääntää kupin ylösalaisin ja vaahto pysyy kupissa. Siivilöi vähän kerrallaan loppu 1,5 dl tomusokerista valkuaisen sekaan ja vatkaa vain tarvittava määrä, jotta seos on tasaista eikä häviät kiiltoa. Siivilöi parissa tai kolmessa osassa tomusokeri-mantelijauhe seos ja sekoita tasaiseksi. Älä siis vatkaa!! Kun kaikki tomusokeri-mantelijauho on sekoitettu, lisää elintarvikeväri. Sekoita tasaiseksi.

Massa on valmista pursotettavaksi, kun teet massaan vaon ja vako palautuu tasaiseksi massaksi 10 sekunnin sisään. Alkuperäisen ohjeen mukaan näitä olisi pitänyt tulla 24 kpl, mutta minä pursotin reilun kokosia ja niitä tulikin vain 14. Pursota pellille leivinpaperin päälle kolikon kokoisia ympyröitä. Kolauta sen jälkeen peltiä hellaa tai pöytää vasten.

Anna kuivahtaa pöydällä noin 30 minuuttia ennen uuniin laittoa. Paista uunissa 150 asteessa 15 minuuttia. Anna jäähtyä kunnolla ennen irroittamista ja täyttämistä. Nämä on täytetty vadelmahillolla. 

Jos jossain on vielä petrattavaa niin pursottamisessa. Nämä eivät oikein olleet tasalaatuisia, eli koko ja muoto vaihtelua oli ja olivat ehkä hieman runsaan kokoisia muutenkin. Olisin tietty voinut tehdä kaksi peltiä näitä ja käyttää kiertoilma-asetusta uunissa. Nyt kuitenkin oli pääasiana vain treenata tekniikkaa. Ehkä myöhemmin sitten, kun on tarvetta tehtailla enemmän niin voisi keskittyä pursotukseen paremmin.

Limevalkosuklaajuustokakku

Näitä limekakkuja on tullut tehtyä kyllä aika paljon. Ja mikäs siinä, kun kyseessä on yksi lempi raaka-aineista. Ja mun mielestä juustokakku on itsessään jo niin raskas, että se kaipaa rinnalle jonkun raikkaan hedelmän tai marjan. Suklaata vähän vierastan, vaikka on sitäkin tullut testattua.

Valkosuklaasta en sellaisenaan välitä juuri lainkaan, mutta leivonnassa se menee. Nyt hiihtolomareissulla kotipuolessa äiti toivoi juustokakkua ja minulta oli joululta jäänyt valkosuklaalevy kaappiin. Aikani googlailin ja limevalkosuklaa oli kaikista herkuimman oloinen vaihtoehto. Ohje löytyi Pienet herkkusuut-blogista. Kiilteen jätin pois, koska makean himo oli visuaalista silmää voimakkaampi. ;) Alkuperäistä ohjetta tuli muuteltua muutenkin, koska mascarponejuustoa en voi syödä.

Limevalkosuklaajuustokakku

Pohja:

200g Digestive-keksejä

75g voita

Täyte:

200g maustamatonta tuorejuustoa

2,5 dl vispikermaa

2 limen mehua

1 tl vanilijasokeria

3 tl sokeria

4 liivatelehteä

130 g valkosuklaata

0,5 dl juissi lime-sitruunamehua

Vuoraa 26 cm halkaisijaltaan oleva irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja sipaise kevyesti vuoan reunat. Murskaa keksit. Sulata voi ja sekoita keksimurskaan. Painele vuoan pohjalle. Laita liivaatteet likoamaan kylmään veteen. Purista limestä mehut ja notkista tuorejuusto limemehun avulla. Sekoita sokerit vispikermaan ja vatkaa kerma vaahdoksi. Sulata valkosuklaa ja sekoita se tuorejuusto sekaan. Kuumenna lime-sitruunamehu ja liuota liivattet mehuun. Kaada mehu tuorejuuston sekaan, kun se on hieman jäähtynyttä. Lisää lopuksi kermavaahto ja sekoita varovasti tasaiseksi. Kaada keksipohjan päälle. Anna hyytyä 3-4 tuntia. Tässä versiossa koristelin kakun vihreillä viinirypäleillä.